Kenen kanssa keskustelet?

Tänään on muoti-ilmiö keskustella netissä; kaikkien kanssa. Jos haluat olla trendikäs käytät myös itse nimimerkkiä. Ei tarvitse paljon ajatella…se on helpompaa. Ajatteleminen on niin raskasta ja pitää olla selvin päin.  Nimimerkillä lataat tiskiin mitä soopaa tahansa; valehtelet, syytät, sätit, purat pahaa oloa. Onhan sekin terapiaa. Nimimerkillä voi kirjoittaa myös myönteisiä ja kohottavia asioita; elämisen hyvyydestä toisten ihmisten kunnioittamisesta, mutta…mutta missä ovat nämä kauniit nimimerkkikirjoitukset.

Nimimerkillä kirjoittaminen on hyväksyttyä, se kuuluu sananvapauteen ja sitä me arvostamme. Nimimerkkikirjoittaja on myös hieman arka, epävarma asiastaan ja sen me ymmärrämme.  Annetaan anteeksi, niin me aina teemme. Nimimerkkikirjoittajan työnantaja tai sukulaiset eivät välttämättä pidä hänen mielipiteistään tai ne ovat niitä, joita nimimerkkikirjoittaja ei ole koskaan ilmaissut ääneen ja jos on erehtynyt siihen suuntaan puhumaan, nimimerkki on paljastunut ja kaikki romahtaa… siis kulissit. Potkuja ei kai sentään tule.  Minulle on vasta hiljattain paljastunut, että netissä surffaa sellaisia henkilöitä, joiden tehtävänä on selvittää nimimerkkikirjoittajien oikea henkilöllisyys. Ja se vasta onkin tekstien sisällön analyysitaitoja vaativa homma. Mitä sillä henkilötiedolla sitten tehdään, jäi minulle epäselväksi, mutta ehkä joku nimimerkki vastaa tähän – omalla nimellään. Sellainen konkari, joka on paljastunut ja sitten siitä seurasi… tämä on pienen selvittelyn arvoinen asia.
Lukijat voivat onneksi valita. Minä luen joskus nimimerkkikirjoituksia ja olen aivan kysymysmerkki. Mitä ihmettä…miksi ihmeessä? Joskus nimimerkki paljastuu minulle – aivan vahingossa. Harvinaista sanontaa nimimerkkinä käyttävä ihminen sanoo sen saman sanonnan tilaisuudessa ja monta kertaa, siis ihminen, jonka olin luullut tuntevani.  Tulin epäluuloiseksi, mutta ei kai sittenkään…  Mitä synkkiä virtauksia meillä onkaan sisimmässämme.  Onhan niistä, siis nimimerkkikirjoituksista hyvä tietää, että mitä muutamat ajattelevat. Jos vaikka HPK-puolueen vallankumous olisi tulossa, niin siellä keskustelupalstoilla se ensimmäiseksi tiedotetaan ja kaikki jumppatytöt, soutajat, hiihtäjät, keilaajat, suunnistajat ja muut toisinajattelijat ehtivät paeta Janakkalaan ja Hattulaan.

Koska minullakin on valinnanvapaus, valitsen sen, etten keskustele nimimerkkien kanssa. Minä haluan dialogia oikean ihmisen kanssa, enkä virtuaalispirituaalin alatyylistä huulenheittoa.  Pidän rohkeista, en voi sille mitään, mutta puolustan pelkureita.

25 kommenttia artikkeliin “Kenen kanssa keskustelet?”
  1. avatar Teppo Holmqvist sanoo:

    Kauan ennen kuin netistä tuli suuren kansan huvia, IT-porukan keskuudessa pyöri jo suuren kusipääteorian kaava. Käytännössä se menee näin:

    Tavallinen ihminen + anonyymisyys = Totaalinen kusipää

    Onhan se karu toteamus, mutta valitettavan totta. Kun ihmiselle antaa mahdollisuuden toimia täysin anonyymisti, hän tekee sellaisia asioita joita hän eivät koskaan normaalisti tekisi. Silti, en teilaisi nimimerkkejä täysin, koska ne toimivat pienemmissä nettikommuuneissa hyvin.

  2. avatar Liisa Hallila sanoo:

    Tämä on tärkeä havainto minulle, joka en ole todellakaan tämän IT-alan asiantuntija. Aina tuntuu olevan opittavaa – vähän joka alalta. Luin vähän tästä aiheesta lisää netistä.
    Identiteetti liittyy ihmisen yliminään, mutta anonyymisti voi siis keskustella kun yhteisö on 1. pienempi ja 2. kun yhteisössä käsitellään älyllisesti haastavia ja kaikkia osapuolia kiinnostavia aiheita (ristiriitahan tässä on yllä sanotun kaavan valossa, mutta voisiko asian tärkeys ja keskustelutyyli ohittaa henkilöllisyyden merkityksen) ja nyt en osaa heti sanoa johtopäätöstä, paitsi, että jonkin anonyymin nerokkaan ajatuksen sieppaus ja julkaisu myöhemmin omalla nimellään. Ja sitten on nyysskirjoitukset…ja paljon muuta.
    Ihmetellään vaan ilmiötä edelleen. Ehkä tämä minullekin joskus aukenee.

    P.S. Anonymiteetti on tärkeä asia tutkimusmaailmassa ja silloin se liittyy tietosuojakysymyksiin ja tutkimusetiikkaan. Todella toinen juttu.

  3. avatar anonyymi :) sanoo:

    Terve!
    Toinen puolikin on. Ei anonyymiyden takana välttämättä ainakaan ihan joka kerta ole se, että haluaa olla vain ilkeä puskasta, tai pensaasta.
    Saattaahan ihmisellä olla niin heikko itsetunto, ettei kehtaa nimellään kirjoittaa.
    Ajattelee ympäristön hymähtelevän: ”mitä tuokin reppana sotkeutuu sinne, missä kirjoitetaan tärkeistä asioista”.
    Toisaalta, mikäli kirjoittaa hieman räväkämmin, tai kyseenalaistaen ’maantapaa’ haluaa ehkä säästää läheisiänsä tuskalta, että heidät yhdistetään hassuihin kirjoituksiin. Koulussakin voitaisiin lapsia kiusata jos vanhempi on aktiivinen kirjoittaja ja vähän erilainen mielipiteineen.

    Itse olen omasta mielestä niin pikkuinen mielipiteineni, että mieluummin kirjoitan anonyyminä.
    Lapsuuden traumoja varmaan. Ujo ja arka lapsi, joka ei uskaltanut mennä leluineen isompien hiekkalaatikolle.
    Tähänhän Liisa kirjoituksessaan viittasikin.

    Minulle oli kyllä uutta, että joku oikein yrittää selvitellä meidän nimimerkki-kirjoittajien henkilöllisyyksiä. Uskon olevan aika vaikeaa puuhastelua.Sellaiselle salapoliisille olisi varmaan käyttöä suuremmissakin poliisitöissä. Sikäli mikäli sata varmasti jonkun tunnistaa, jota asiaa epäilen.
    Arkuus ja ujous kun eivät ole synonyymejä yksinkertaisen tai typerän kanssa.

    Itse luen myös nimimerkkien kirjoituksia, jopa voin keskustellakin heidän kanssaan, mikäli asiaa on.

    Ainakin kirjoittelemisiin 🙂 Jos ei keskustella.

    -Ano Nyyminen –

  4. avatar Liisa Hallila sanoo:

    Asioilla on aina monta puolta, toisaalta ja toisaalta…No niin, kyllä ymmärrystä riittää ja täytyy sitten joustaa ja kirjoitella asiallisten anonyyminen kanssa, ja minähän en sitä yllä ollutta kaavaa todistanut, vaan Teppo Holmqvist. En voi ottaa riskiä, että vaikka nimimerkki ’tavallinen taapero’ pahoittaa mielensä taas tästäkin, kun te nimimerkkikirjoittajat olette niin herkkänahkaisia, siksi yritin valita rohkeampaa seuraa.

    Eikös ’maan tavan’ arvostelu ole oikein kunnia-asia, ei sitä kukaan pidä hassuna, mutta olen samaa mieltä kansssi: lapsia on suojeltava.

    Nyt meillä on esimerkki siitä salapoliisintyöstä: facebookissa, jossa selvitellään kuka on kirjoittanut itsensä räjäyttämisestä eduskunnassa ja 550 on ilmoittautunut kaveriksi… Ei tuo kirjoittelu nimimerkillä aina ihan harmitontakaan ole. Facebookissa tosin luulisi henkilöllisyyden selvittämisen olevan helpompaa kuin normaaleista nettikirjoitteluista.

  5. avatar Ano Nyyminen sanoo:

    Hei!

    Lopusta alkuun. Facebook on sellainen paikka, minne ihan viimeiseksi kuvani laittaisin. Nuorten juttuja. Kaikenlaisia hassuja netissä liikkuu, jotka ajattelemattomasti voivat kirjoitella jostakin räjäyttämisistä. Ikävien Suomessakin sattuneiden asioiden vuoksi tiedän, että ihan oikeatkin viranomaiset suhtautuvat tällaisiin kirjoitteluihin tosi vakavasti. Ja mikään anonyymi ei suojaa, mikäli kotikoneelta kirjoittelee ajattelemattomia.
    Kun jää se ip-jälki kuitenkin, jota ei voi peittää.

    Mielestäni kuitenkin ainakin näillä sivustoilla kirjoittelu on ollut ihan asiallista, eikä aiheuttane kenellekään kotietsintää. Muusta poliisioperaatiosta puhumattakaan.
    Toisaalta anonyymeinä heitettiin erään nimellään kirjoittavan juttuun, missä aiheena maahanmuuttajat nimimerkittöminä melkoista kakkaa.

    Ja tämän lehden keskustelupalstoilla on meno myös välillä aika villiä. Nimimerkkien takana tietenkin.

    Tuo ’maan- tai kaupungin tavan’ arvostelu omalla nimellä. Se vaatii rohkeutta, jota minulla ei ole. Rohkeutta, viisautta, vai vähemmän tyhmyyttä?
    Tuskin osaisin noita asioita itse kuitenkaan paremmin hoitaa.
    Anonyyminä tai ihan itsenäni. lapsen silmin katselen ja luotan, että kyllä ne tekevät pyyteettömästi parhaansa 🙂

    Mää en oo herkkänahkainen, ei saa yleistää kaikkiin anonyymeihin.
    Ja herkkänahkaisia löytyy teistä nimellään kirjoittavistakin. Päätellen siitä, kuinka blogien kommentit omituisesti katoilevat… Sinua en tarkoita.

    Kohti parempaa huomista!

    t. Ano N.

  6. avatar Liisa Hallila sanoo:

    Vaikeatahan tässä on paremmaksi panna, kun suomalaiset jo johtavat maailmassa ykkösinä onnellisuudella, demokratialla, vakaudella ja hyvinvoinnilla. Minä sitten työssäni kohtaan heitä, jotka ovat listan toisessa päässä.

  7. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Myöhäinen tervetulotoivotus, hyvä Liisa

    Olet ollut linjoilla jo jonkin aikaa, mutta enpä ole vielä toivottanut tervetulleeksi. Siis: lämpimästi tervetuloa. Mukava juttu.

    Omalla nimellä kirjoittamisessa on ainakin se etu, että osa lukijoista pystyy sijoittamaan kirjoittajan aikaisempien kokemusten lokeroon. Ja tavattaessa kommentoimaankin. Nimimerkiltä tämä ulottuvuus puuttuu.

    Nimimerkillä kirjoittavien ajatusten lukemista helpottaa, jos kirjoittaja käyttää aina samaa nimimerkkiä. Näin keskusteluun tulee vähitellen ikäänkuin henkilökohtisempi ote ja nimimerkistä muotoutuu vähitellen joku mielikuva. Oikea tai väärä, mutta mielikuva kumminkin. Ano Nyymistäkin kuva on muotoutumassa.

  8. avatar erehtynyt sanoo:

    Olen ymmärtänyt tämän blogistiikan täysin väärin. Lulin, että tarkoitus on vaihtaa ajatuksia eikä mielikuvia.

  9. avatar Liisa Hallila sanoo:

    Kiitos Seppo.

    Ajatukset syntyvät usein mielikuvista ja yksilön tietoisesti prosessoimat, tekstin tarjoamat, mielikuvat toisesta taasen johtavat kirjoittamaan ja vaihtamaan tietynlaisia ajatuksia. Kyllä tämä on vastavuoroista useammankin henkilön välistä dialogia eli toisen kohtaamista ja ajatusten vaihtoa mielikuvan perusteella. Sitä kai tässä tarkoitettiin – ellen erehtynyt. Erehtyminen on inhimillistä.

  10. avatar erehtynyt sanoo:

    Olen aika vajakki tyyppi, sillä minun ajatukseni syntyvät etupäässä tiedosta. Sensijaan tunteeni, unelmani, toiveeni ovat monanti mielikuvien synnyttämiä. On toki hyvä, että kaikki eivät ole näin yksinkertaisia.

  11. avatar Liisa Hallila sanoo:

    Nyt olemme vaikealla alueella. Uskallan väittää, että ajatukset ovat joko järkiperäisiä tai ns. elämys- tai tunneperäisiä. Sanot, että ajatuksesi syntyvät tiedosta, joten tiedät sen. Miten itse määrittelisit tietoa, johon ajatuksesi perustuvat?

  12. avatar erehtynyt sanoo:

    Olet oikeassa; alue on vaikea, sillä kaikkea mitä ihmisen mielessä liikkuu, voidaan tietenkin kutsua myös ajatuksiksi.

    Tarkoitin ajatuksella sitä, että jos luen tai kuulen jonkin uuden tiedon, faktan siis, niin se – toivottavasti – heräättää päässäni jonkinlaisen ajatuksen ko. asiasta.

    Esim. kun illalla luin, että Hämeenlinna luopuu vanhusten palveluseteleistä, niin tämä uusi tieto herätti minussa kyllä hyvinkin monenlaisia ajatuksia mm. siitä, miten systemaattista ja ilmeisen tarkoituksellista tämä vanhuspalveluiden alasajo on ja eikö sille nyt kukaan valtuutettu mahda mitään jne.

    Tai kun nukkumaan mennessäni luin viime toukokuussa uusitun Hubblen loistavasta toiminnasta ja katselin sen ottamia toki hyvin kauniita kuvia, niin
    aloin kyllä ajatella – eikä tämä ollut edes ensimmäinen kerta – sitä, miten ristiriitaista on, että ihmiskunta uhraa mielettömiä summia avaruuden tutkimiseen, joka sentään on vain ihmisen harrastus (vaikka erittäin mielenkiintoinen onkin), kun saman aikaan miljoonat ihmiset kuolevat nälkään tai hoitamattomiin tauteihin.

    Tarkoitatko elämysperäisellä ajatuksella esim. sitä, että jos näen jonkun kiehtovan maiseman tai kuulen lempilintuni (on muten lehtokerttu) laulavan, niin tulen onnelliseksi ja saatan myös ajatella, että onpa ihanaa, että tämänkin vielä näin ja kuulin ennen kuolemaani.

    Useimmiten en kuitenkaan niissä tilanteissa ajattele mitään, vaan pelkästään nautin ja se on minulle ehkä vahvakin elämys, mutta en kutsu sitä ajatukseksi.

    Nämä nyt olivat melko pelkistettyjä esimerkkejä. Useimmat elämän tilanteet ovat kuitenkin hyvinkin monisäikeisiä ja varsinkin tunteet sekoittava selkeimmänkin pään :).

  13. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Hyvä erehtynyt

    Olet ymmärtänyt oikein. Vaihdetaan ajatuksia. Niitäpä juurikin.

    Ajatusten ja kirjoitusten takaa alkaa pilkistää mielikuva. Kustakin kirjoittajasta omanlaisensa. Ja tämä mielikuva syntyy niistä ajatuksista.

    Se mikä taas sotkee asiaa, on ajan kanssa syntyneen mielikuvan vaikutus ajatusten/kirjoitusten tulkintaan.

  14. avatar erehtynyt sanoo:

    Seppo Rehuselle

    Sitten varmaan ymmärrät senkin, miksi käytän eri blogeissa eri nimimerkkejä; toivon, että lukija ei tahtomattaankin kaiva mielikuvistaan esille asioita, mitä ennen olen sanonut, vaan ottaa kantaa, jos ottaa, juuri siihen, mitä silloin sanon.

    Samasta syystä keskusteluissa käytän vain joskus nimimerkkiä. On paljon vaivattomampaa panna nimimerkiksi jutun aloitussana tai -sanat.

  15. avatar Liisa Hallila sanoo:

    Hyvät määritelmät molemmilla.
    Yritän olla lyhytsanainen ja sanaleikkiähän tämä on. Mielestäni se, että kokee jonkin asian elämyksellisesti on ajatus juuri siitä elämyksestä. Aivot ilmeisesti toimivat niin.

    Kai se niin on, että kaikessa ihmisten välisessä kommunikaatiossa on aina läsnä tulkinta, joka peilaa yksilön omaa kokemusmaailmaa, jotakin ainutlaatuista, jota toisen on vaikea ymmärtää. Tiedosta me usein ajattelemme, että tässä se TIETO nyt sitten on jostain asiasta ja jokaisella, vaikkapa kymmenellä, on sama tieto, mutta eri käsitys tiedon olemuksesta, joka sitten johtaa erilaisiin johtopäätöksiin – syntyy ristiriita. Ja kuitenkin tiedämme, että ihminen on aina rajoitetusti rationaalinen sillä tieto ei voi olla oikeastaan koskaan täydellistä, ja näin hyvääkin tarkoittava johtopäätös menee metsään ja väärin toimittiin. Politiikassa aika monet tiedostavat, että päätökset perustuvat käytettävissä olevaan/annettuun tietoon.

    Tunteet ovat itseasiassa ainoa asia mikä on totta – sille ihmiselle joka ne tuntee, koska järkitiedossa on ne rajoituksensa. Tunnetiedossa niitä ei ole.
    Tunnetila on mielestäni eri asia ja siinä on aste-eroja.

    Ihmisen on myös vaikea vapautua aikaisemmin hankituista tiedoista tai asenteista ja aloittaa tavallaan tyhjästä jonkin ilmiön uusi tarkastelu ja näin kehittyminen ihmisenä ei ehkä etene ja kuitenkin me kaikki tavoittelemme parempaa elämää, mutta se vaatii paljon itseltä – ei niinkään muilta.

    Ehkä joku toinen voi vastata miksi maailman ja Suomen varallisuus käytetään siten kuin käytetään, sillä minä en tiedä…

  16. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Vielä erehtyneelle

    Ymmärrän nimimerkin vaihtamisenkin. Perustelusi on hyvä. Olet uudella nimimerkillä kirjoittamaton taulu eikä lukija pysty luokittelemaan Sinua.

    Vastaavasti ymmärtänet sen haasteen, minkä me omalla nimellä kirjoittavat kohtaamme, kun yritämme ”ylittää” mielikuvan ja tuoda esiin ajatuksen. Onnistuminen riippuu lukijan kypsyydestä sekä meihin kohdistuvan mielikuvan ja mahdollisten ennakkoluulojen tai väärien olettamusten vahvuudesta.

    Joskus lukija ”tulkitsee” ajatuksiamme mielikuviensa läpi ja ajautuu harhapoluille.

  17. avatar erehtynyt sanoo:

    Liisa Hallila loihti miettimään, että varallisuus käytetään nykyisella tavalla juuri sen tähden, että kaikki tavoittelevat sitä nk. ”parempaa elämää” eli sitä, mitä on opetettu/ovat oppineet pitämään parempana elämänä; siis tavarataivasta, joka minun arvojeni mukaan on yhtä tavarahelvettiä (tämän sanan ”tavarahelvetti” lainasin tuolta keskustelupuolelta eräältä toiselta kirjoittajalta, sillä siellä olemme juuri keskustelleet tästäkin aiasta).

    Elämyksistä ja ajattelusta vielä sen verran, että ainakin minulle elämys on jotain paljon syvempää, koko persoonallisuuteeni voimakkaammin ja ehkä myös pysyvämmin vaikuttavaa kuin ajatus.

  18. avatar erehtynyt sanoo:

    Kiitos Sappo Rehunen,

    ymmärrän sinua ja lisäksi: en ole aiemmin tuntenut sinua, joten minulle olet siis ollut täysin tyjjä taulu. Nyt siihen tauluun on kertynyt jo muutamia hyvin positiivisiä pisteitä.

  19. avatar Liisa Hallila sanoo:

    Tarkoitan aina paremmalla elämällä henkistä kasvua, mutta sitä ei voi tietää kun ei tunne minua kuin nimeltä ja tekee tulkintoja kuten Seppokin vahvisti. Näin se vaan menee – haluamme ymmärtää asiat omalla tavallamme, eikä siinä mitää pahaa ole.

  20. avatar erehtynyt sanoo:

    Liisa Hallilalle

    Mielestäni kirjoituksestani kävi ilmi, että puhuin ihmisten enemmistöstä, siitä mitä yleensä tarkoitetaan hyvällä elämällä. Tämä ”ajatus” tuli mieleeni sinun kirjoituksestasi.

    En puhunut siitä, mitä SINÄ hyvällä elämällä tarkoitat.

  21. avatar Liisa Hallila sanoo:

    Olen siis erehtynyt ja pahoittelen, että aiheutin ’väärän’ johtopäätöksen.

  22. avatar ossi a sanoo:

    Tervehdys keskustelijat

    Liisa alkaa pehmetä vai mistä mahtaa olla kysymys. Eräässä toisessa ketjussa taannoin loppukesällä hän kertoi muistakseni jotenkin tähän tapaan: ”ossi a on minulle vain nimimerkki. Hänelle en voi vastata, koska keskustelen vain rohkeiden ihmisten kanssa”. Positiivista kehitystä, jos tämä em. ketjusta luettavissa oleva ilmiö ei johdu esim. huonomuistisuudesta. Toisessa avauksessasi sitä vastoin heitit aika pahan, jos todella olet sitä mieltä, että sairaanhoidon kuluja voidaan alentaa ainoastaan sairastuvuutta vähentämällä.

  23. avatar Liisa Hallila sanoo:

    Olen tosiaan joutunut joustamaan nimimerkkien kanssa, vaikka tiedän, että siinä piilee suuret riskit. Pahoittavat mielensä. Huonomuistisuuttakin esiintyy – puolin ja toisin, saanko sanoa. Toivottavasti pehmeneminen ei tarkoita aivojen pehmenemistä. Minä työskentelen osan vuodesta kehitysmaissa ja sieltä palattuani en aina ihan osaa ’sympatiseerata’ suomalaisten valituksia.
    Meillä on kaikki avaimet parempaan ja terveempään elämään, mutta miksi avaimet eivät sovi lukkoihin, joita olemme luoneet.

    Tämä blogikirjoittelu ei ole tieteellistä kirjoittelua vaan näkemysten jakamista, suurelta osin myös mielipidekirjoittelua mikäli olen oikein ymmärtänyt.

    Länsimainen terveydenhuolto rakentuu niin, että kaikki sairaat hoidetaan ja tulee uusia sairauksia ja vanhoja voidaan hoitaa tehokkaammin ja yleensä kalliimmin. Me emme voi/osaa päättää siitä keitä hoidetaan tai pahemmassa tapauksessa jätetään hoitamatta, niin kustannukset tulevat jääväämättä kasvamaan. Ainoa kustannuksia laskeva keino olisi jos me emme sairastuisi. Jos 80-vuotias pysyy terveenä ja voi asua kotona, niin onhan se halvempaa tai leikkauksesta ei tulisi sairaala-infektiota jne lista olisi loputon. Puhumattakaan lukuisista muista sairauksista joita voitaisiin ehkäistä eri ikäryhmissä.

  24. avatar ossi a sanoo:

    Iltapäivää. Minä puolestani koen hieman sinun virkkeitäsi toisella tapaa järjestellen, että jääväämättä läpi menevät kulut tulevat vääjäämättä kasvamaan. Syistäkin minulla on omat käsitykseni. Ne painottuvat sinne osaamisen puolelle, mutta ei juurikaan sinne lääkäreiden ja hoitohenkilöstön ammatillisen osaamisen puolelle. Sen sijaan organisaatiot ovat tehottomia ja tulevat sitä kautta todella kalliiksi, mutta tämähän ei ole mikään uusi tieto. Yllättävää on ainoastaan se, että mistään ei löydy ihmisiä, jotka kykenevät laittamaan asiat kuntoon.
    Jos ajatuksesi siitä, että emme sairastu, tarkoittaa sairastumista ehkäisevänä toimintana parempiin ja terveellisempiin elämäntapoihin kannustamista ja ohjaamista, olen kanssasi tästä samaa mieltä. Hämeenlinnassa päättäjät ja johto eivät kuitenkaan tällaista tue tai tuo sitä esille missään toiminnoissaan tai päätöksissään. Vuosikausia esim. Hämeen Sanomien sivuilla ja täällä keskustelupalstoilla on yritetty vaikuttaa alkoholin myyntiin kaupungin tiloissa ja verovaroin tuettavien järjestäjien järjestämissä urheilutilaisuuksissa sekä aamuyön tunteihina joka päivä nuoria houkuttelevien kuppiloiden aukioloaikojen rajoittamiseen ainakin työ- ja kouluviikon aikana. Tähän mennessä kaikki on ollut turhaa ja syystäkin minulla on omat arvioni. Turhia tapaturmia ja sairauksia voitaisiin todennäköisesti ehkäistä erilaisista lieveilmiöistä puhumattakaan, mutta valitettavasti tämäkään ei toteudu hyssyttelemällä ja päätä nyökyttelemällä.

  25. avatar Liisa Hallila sanoo:

    Luulen, että terveydenhuollon osaamisessakin on tutkimisen varaa ja voihan tulos olla, että huiput ovat hommissa ja se siitä. Tai sitten olisi parantamisen varaa ja siihen varmaan nämä osaamiskeskittymäsuunnitelmat pohjautuvat. Voi olla niin, että ’kuntoonsaattajia’ ei löydy koska kaikki ongelmat eivät olekaan ’organisaation tehottomuudessa’, paitsi tietotekniikka, mikä on syntipukki parhaasta päästä.

    Olet oikeassa siinä, että kaikkeen strategiseen suunnitteluun pitäisi liittää aina voimakas terveyden edistämisen ulottuvuus ja sitten, kuten sanot, konkretisoida se edes omalla esimerkillä, muutoin jää sanahelinäksi. Liiallinen alkon käyttö tulee suomalaisille todella kalliiksi niin terveydellä kuin sosiaalisella hyvinvoinnillakin mitattuna. Miten asiat olisivatkaan Suomessa jos juopottelua ei olisi ollenkaan? Kaikkinainen raittiustyö luokitellaan nykyään vanhanaikaiseksi ja tiukkapipojen sauhuamiseksi. Valitettavasti.

Jätä kommentti

css.php